#TB Brighton Moments

So here are some throwback Brighton moments that I can never forget. Enjoy!

1. Accidentally stealing the window seat on a plain. The seat was meant to be Ville´s but apparently I didn´t have a clue how to read my boarding pass so I just sat there... Awkward enough? No! I even told Ville how lucky I was to get the window seat! Way to go Jaakko!

2. Meeting my roommate Hugo. I misunderstood what my hostdad said to me so I thought Hugo was also from Finland. That´s why I greeted him in Finnish with cheery "Moikka! Mä oon Jaakko" and after that he tells me he is from Sweden....

3. Desperately trying to find Anna who I had talked to on Kik and My EF... Found her in the end of the 2nd day even though she was sitting almost next to me in the airplane and we even looked at each other for several seconds there.

4. Getting to know to my teacher. He´s name was (well I think still is) Asim and while I was thinking about the name I tried to pronounce it aloud and said loudly and clearly "ASS-IM". I guess he hated me after that.

5. Getting a total score of -50 points on quiz for pressing the buttons too many times which annoyed the teacher.

6. Playing football on EF Arena! As I hate foorball but I was kinda forced to play I kicked the ball into a rosebush. For some reason I didn´t have to play anymore...

7. Partying by the pool! I was joking that maybe Im going to fall into a pool during the pool party in Lewis. After the pool party my clothes, money and phone had visited the pool. Damn those wild Italians!

8. Trying to help somebody with their phone at the beach but instead breaking it completely. Poor woman but for my defence Im not an IT wizard.

9. Escaping from the EF Megadisco. I was too tired and wanted to leave but we couldn´t. So we told that our last bus was leaving and we had to get to it. Our leader wanted to make sure that we are really going to the bus but we escaped from him.

10. The last day. This Swedish guy bit my shoulder at the airport "so I would always remember him". Im surely never be able to forget him though and it´s not only due to that bite.

++ Eating cake in Royal Pavillion park with my mates <3

Brighton Accommodation

Nowadays I haven´t even thought about going to live on a campus kind of thing. So I´ve contacted my former host family and asked if it would be possible to live with them during my 3-week-stay. I also contacted my local EF office in Helsinki and I have a strong feeling thatthings are gonna work out just perfectly! 

I´m a bit scared though cos going back there won´t be same as in 2014. Even though it´s the same city and possibly the same host family the other people there will be different and I´ll be 2 years older than last time I visited the place. The influence that others, like teachers, leaders and EF students, have on the trip is huge! 

If I get to stay with my last host family I´ll probably stay there alone cause they weren´t supposed to take  any students this year. That will also be really different from my last experiences.

Brighton Calling !!!!

Hey yall! 

Today I ain´t gonna write about California. Today I´m gonna tell about stuff that the future is gonna bring. So I had already decided that I´m not gonna book another language trip  but eventually I ended up booking a 3-week-course to Hastings with my sis. Unfortunately the coolest part of it got cancelled, a trip to Paris.

Cos we really wanted to get to Paris, we had only two options left; Brighton and Oxford. I thought about Oxford but then with my sis we decided that Brighton it is. As you might know I was in Brighton in summer 2014 and it was truly amazing! Now I´m really happy to show the hometown of Adele to my little sister.  

Elämää kielimatkan jälkeen

Nonnii!

Nyt on kulunu nopesti laskettuna about 9.5 kuukautta siitä, kun tulin takasin Brightonista. Millasta elämä nyt sitten on oikeesti näinki pitkän ajan jälkeen? Nyt on jo tottunu tosi hyvin "normaaliin elämään", mutta kyl muutama kuukaus matkan jälkeen oli hirveetä kaipausta takasin kesään. nyt koulu ja kaverit ja aika on totuttanu siihen ettei enää kaipaa kesää nii paljoo.

Kaikista vaikeinta on ehkä kun haluu  kertoo tai verrata kokoajan jotain juttuja Brightonista kavereille, mutta ne ei kutenkaa jaksa kuunnella sun selityksii siitä kuinka mahtavaa ja yms sulla on ollu 24/7. Taino ainaki mulla on vaikee pitää kieli kurissa, ettei kokoaika höpöttäis Brightonista, koska se voi tulla ärsyttäväksi ku kokoaika selittää.

Nyt tällä hetkellä ehkä enemmän keskittyy siihen tulevaan Californian matkaan enemmän kun Brightonin muisteluun. Taino Kate tulee Venäjältä viikonloppuna Helsinkiin nii sitten pääsee taas muistelemaaa kaikkee kivaa! Totuus on, että ku on käyny yhell' kielimatkalla haluu toiselle ja toiselle joka vuos! JA josvaan saisin jostai taikalampusta toiveita, nii toivoisin ihan ykkösenä, että saisin elää  viime kesän uudelleen, koska se oikeesti olie The. Best. Summer. Ever

BRIGHTON - Yhteenveto

Teen nyt tähän täälasen yhteenvedon kaikista Brightonin parhaista tapahtumista eli TOP-3 BRIGHTON. Näit on tosi vaikee määritellä, koska kaikki oli ihan sika kivoja, mut yritän.

RETKET:

- Ikimuistonen EF Pool Party Lewisissä. Sitä ei voi unohtaa ikinä!!
- Thrope Park! Oikeesti kaikki ne laitteet ja sellane kunnon huvipuisto fiilis!
- Ostari reissu! Junamatka oli ihan paras ku nukahettiin siihe hyllylle ja siel ostarilla ku käytii varmaa 5 kertaa samassa kaupassa, enkä kumminkaa raskinu ostaa sitä paitaa.


AKTIVITEETIT:
(HUOM! Muista varata Aktiviteetti paketti)

-Liiderin metsästys Royal Pavillonin puistossa! Ihan parasta ku ne liiderit oli pukeutunu eläimiks ja juostii niide perässä ku hullut!
- EF Areena, koska "To The Bushes!!" ja köydenveto

- EF Discot ja varsinki megadisco, josta itsemme kavalilla juonilla aina yritimme saada ulos. XD
- En voi olla mainitsematta tähä vielä EF Talent Show:ta, joka olierittäin mieleenpainuva... Lopuks tanssittiin EF tanssi.

OPPITUNNIT -> Kohokohdat

- iPad videoprojekti oli ihan paras, vaikka mokattiinki se... Olin sellanen lihavahko opettaja... "I will BE YOUR teacher TOday!!!!"
- Arvuuttelu juttu, kun piti miettiä jotain hahmoa, joka olis helposti arvattavissa ja piti kysyy kysymyksiä siihen liittyen, joihin pysty vastaamaan `yes´tai ´no´. Aattelin Whitheny Houstonia, koska se olimun mielest tosi helppo, mut kukaan ei arvannu sitä... heh
- Asimin tunnit oli vaan parhaita

RUOKAILU 

- "Menkää suoraan kotiin ohjelman jälkeen"... sama liideri näki meiät vähän ajan päästä mäkkärissä ja nauro ja esitti ettei ollu huomannu meitä
- "Pallotee" eli kylmää teetä ja sit siel pohjalla oli jotain palloja ja se näytti tosi hyvältä... kunnes ne pallot tuli sun suuhu... Ihan ku olis syöny jotai superpalloja. Vinkki: Älä osta!
- Aamupala toastit herätti huumoria... niihi alko nimittäi pikkuhiljaa kyllästyy, mut en kehdannu sanoo mitään ni yks päivä vaa laitoin sen toastin taskuun ja kehuin vaa että oli aas hyvä aamupala... Oon nolo tosi nolo tiedän.

MUUTA:

- Graduation Day, jossa saatiin meiän EFCELT todistukset ja mm. EF Best. Summer. Ever -paidat, sekä Gradu hatut, joita Hepukka kutsu p*rnopipoiksi leikkisästi.
- KFC, jossa kans syötii useasti... (Antony if you are reading this you still owe me 10 pounds!)
- FRIENDS <3 <3 <3 <3 <3 <3 

Kotiinpaluu fiilikset

Seuraavana aamuna oli taas jotenki tosi epätodellinen olo ku heräs omasta huoneestaa omasta sängystä. En ois halunnu nousta ylös. Ihan ku Bighton ois ollu vaan uni ja nyt heräisin tavalliseen arkipäivään. Makasin sängyssä varmaan vähän yli 13.00, koska en halunnu vaan nousta. Aamupalalla kaikki muut oli tietysti jo syöny nii söin yksin. Oli outoo kun ei tarvinnu kertoo mitä tänään on päivällä ohjelmassa tai oottaa, että Hugo raahautuis alakertaan ja et Janet naurais sen ilmeille.

En tienny näkisinkö oikeesti EF kavereita enää koskaan, vaikka oltiinki sovittu että nähtäis. Joistain vanhoista koulukaverista oli jääny sellanen olo, että vaikka sopii että nähään niin sitte se vaan jää. Siks olin jotenki epävarma ja surullinen. Tilannetta ei oikein auttanu, että kaikki mun ympärillä tuntu niin ilosilta siitä että olin palannu. Tietysti oli kiva nähä taas perhettä, mutta tuntu et osa sydämestä jäi Brightoniin. Kävin tosi usein yksikseni kävelemässä, koska halusin vaa olla yksin ja muistella Brightonia...Olin tavallaa bähä masentunu siitä, että se oli ohi. Vähän lapsellista ehkä että toivoin sen ajan jatkuvan ikuisesti, vaikka samalla kyllä tiesin


ettei nii tuu käymään.

Tota oloo kesti varmaan kaks viikkoo, eli ainaki mulle ihan sairaan kauan! Osasyy siihen kans oli varmaankin, että Brightonissa oli tottunut jatkuvaan ohjelmaan ja oli aikataulut milloin piti olla missäkin, mutta kotona oli vaan oleskelua eikä sen kummenpaa tekemistä. Lopulta kuitenkin ryhdistäydyin, koska meille tuli Italiasta vaihtari ja aloin jännittää sitä ja "murheet" jäi taakke.

Nähtiin onneks Suomi porukan kanssa kesällä muutama kerta ja Katekin tuli Pietarista meitä tapaamaan. EF:än jossain mainoslauseessa oli, että "Tapaa Elinikäiset Ystäväsi" tai jotain tollasta. Mutta nyt ymmärtää sen, että toi lause on ihan totta. 2-4 viikon aikana vieraassa maassa vieraiden ihmisten kanssa, joita et oo koskaan nähny. Ne jotka ei oo kokenu tällasta matkaa ei varmaan voi kuvitella, kuinka hyvii kavereita siinä ajassa ehtii saamaan ja kuinka hyvin niihi tutustuu. Siel muodostuu tosi vahva side niiden ympärille! Yhteydenpito matkan jälkeen jää ihan sun omalle vastuulle, että haluutko pitää yhteyttä vai et, mutta suurin osa kyllä pitää... Ja kun ei anna noiden kontaktien vaa kuihtua pois on ihan sika makeeta joskus tulla kutsutuks vaikka johonki Italiaan tai vaikkapa vaan Ruotsiin ja siellä hengailla EF kavereiden kanssa ja muistella yhteistä kesää!

The last day!

V A R O I T U S: Sisältää tunteita, joita ei tekstiksi voi purkaa.

Vikan päivän aamuna oli jotenki epätodellinen olo. Oisko  kaikki muka nyt loppumassa... Illalla ois takasin Suomessa ja kaikki kaverit, jotka täällä oli mun kanssa melkei 24/7 ois ympäri maailmaa ja Suomee. Laahustin aamupalalle taas ekana... en ollu vielä ees pakannu kaikkia kamoja... Viime iltana oli kuitenkin melkein kaikki saatu laitettuu laukkuihi Hugon kaa. Huomasin et olin jättäny sen laukun päälle vahingossa mun farkut. Suljettiin laukut ja tarkastettii kämppä. Se oli tyhjä ja näytti et siel ei ois kukaan asunukkaa pitkään aikaan. Ainoo poikkeus sinne tulosta oli se että lipaston päällä oli muutama limutölkki ja pulloja. Ian, eli mun hostdad autto meitä kantamaan laukut alakertaan ja siitä autoon. Ei oikeen vieläkään käsittäny, että en ehkä koskaan näkis Janetia ja Iania ja en ehkä koskaan olis enää siinä samassa huoneessa ja en ehkä enää koskaan nukkuis siinä yläsängyssä.

Janet otti meistä vielä lähtökuvat sen kameralla ja sen jälkee mentiin kaikki niiden Fordiin. Tapaamispaikkana mihin meiät piti jättää oli meiän disco paikka, oisko ollu nimeltään Brighton Center tai joku. Oltii uunnilleen koko automatka hijaa ja katoin vaa ikkunasta ulos maisemia, mitkä oli tullu tosi tutuiks ja mitä ei tulis näkemään pitkään aikaan. The Mill House, Lähimarket missä oli Post-office, Portsladen kirjasto, tasoristeys, Brightonin rautatieasema.. Perillä disco otettiin tavarat ulos ja hyvästeltii Jan ja Ian. Jäi outo olo ku seiso laukun kaa siinä jalkakäytävällä ja katto ku niitten auto häipy kulman taakse. 

Vietiin laukut sisälle ja menin ettii kavereita. Menin Annan, Katen, Emman ja Cassin kanssa istuu yhteen pöytään. siel sisällä oli vähä ankeet tunnelmat. Ootettiin siellä että bussi tulis hakemaan lentokentälle. Makain jossain lattialla ja juttelin niitä/näitä kaikkien kanssa... Bongailtii rich bitchien Harrods käsilaukkuja. Tapettiin siel aikaa ja väil oltii lavan luona mis oli ainaki Hepukka, Sanni ja Vilma keskenää. Mietittiin et onks meiä laukut minkä painosii ettei joutus  maksaa mitään ylimaksuu. Suvi  oli ainaki vähä peloissaan ku sil oli 2kg teetä mukana XD. Antony leikki DJ:tä  ja laitto ain välil sen kännystä jotain musaa soimaan. Yritin Annan ja muiden kanssa saada se soittamaan Paula Koivuniemee, koska siitä oli tullu sellane juttu Brightonis, mut se ei suostunu. Tyypilline Tony.

Sitte se alko tapahtuu. Eka bussi tuli. Vaikka oltiin venailtu siellä jo tosi kaua ja valmistauduttu  siihe bussien tuloon henkisestikki ni ei sitä silti pystyny kuitenkaan riittävästi valmistautuu. Oisko ollu Emma joka lähti ekana sellasella pikkubussilla. halattiin bussin ulkopuolella vaikka kunka monta kertaa ja Katella ja Emmalla ainaki alko tulla vähä itku silmää ja yritin olla myötätuntone ja rohkaseva. Emma viimei joutu irtautuu ja menee bussiin. Sit viel hypittii siel ja bussis ja vilkutettii ikkunan toiselt puolelta. Sitte bussi käynnisti moottorit ja muutamas sekunnissa Emma oli poissa. Se oli alkanut nyt iha virallisesti... Eka meistä oli lähtenyt. Seuraavaks lähti Cassandra ja Hugo. Hugolle sanoin vikoiks sanoiks "Bye Bitch". Bitchittelyst oli tullu siel sellane meiän inside juttu. Meinasin jo alkaa itkee ku Cassi ja Hugo lähti. En oo oikeestaan mikää itkupillii mut se ku sun ympärillä kaikki on nii lohduttomia ja itkusia simiä ni ei vaan pysty pysymään ilosena. Ja kun tietää että jotku niistä ihmisistä näkee ehkä viimistä kertaa ikinä.

Seuraava bussi oli meiän. Sit en enää pystyny pidättelee kunnolla itkuu. Halasin Katee ja silt vaa valu kyyneleet ja en oo oikeest nähny ikinä niin surullisia kasvoja kun Katella oli silloin. Silloin aloin oikeesti itkee ja sit Vikallaki vaa valu silmistä kuunelei sellasena virtana eikä se pystyny sanomaa mitään. Sit lopuks halasin Antonyy. En tiiä miks mut vaik se aina kiusotteli mua ni jäin kaipaa sitäki tosi paljo... sen paitaa jäi sellane pieni märkä kohta ku kyyneleet valu. Sit lopulta oli pakko mennä bussiin. Yritin pysyy koosssa ees sen aikaa ku kävelin sitä bussin käytävää  mut en pystyny ees siihen. Istuin ikkunapaikalle ja Kate ja Vika vilkutti siel ja tehtii sitä ikkunaa vasten high5. Sit bussi lähti ja olin koko matkan aika surullinen... kuuntelin varmaa niit EF disco biisei kuulokkeista.

Lentokentällä kaikki meni tosi sujuvasti. Jätetii laukut ja sit turvatarkastuksessa mulla meni kaikki ihan hyvin... toisinku Annalla, jolla oli Jamie Oliverin jotain jauhoa mukana ja sitä ihmeteltiin turvatarkastuksessa. Sitte kuulin takaa että Antony ja joitai ruotsalasii oli tullu iha meiä perässä bussilla. En vaa päässy siihe suuntaan takaspäi... Kaikki muut meni kauppoihi siin kentällä ja osa jäi vaa seisoskelee mut mä ja Sanni lähettii ruotsalasii vastaan. Ostettii kaupasta limuja ja vaihettii niit iha sika onta kertaa ku arvottii et mitkä on ne 2 yhen hinnalla pullot. Sit sählättii viel itsepalvelukassan kanssa. Olin ihan innoissani koska luuin et en nää Antonyy enää koskaan mut se tuli samaa terminaaliin! Ei ehitty kauaa olla siin kuitenkaa ku jouduttiin lähtee meiä koneeseen. Halattiin Antonyn kaa iha sika kaua ja sit lähin ja muiden kaa ja olin taas iha järkyttyny ku joutu jo toisen kerran eromaan saman päivän aikana. Koneessa istuin Vernan ja Roosan vieres ja sit meiä vasemmal puolel oli Anna, Hepukka ja Vilma.

Helsingin lentokentällä otettii viimesii selfei ja sit lähettiin siit... lähin sielt lentokentält aika nopeesti pois... ois pitäny jäädä koska oisin halunnu viel sanoo moikat tuhannennen kerran mut en ollu varma kestänkö nii lähin vaa. Onneks oon viel nähny "EF Bitchejä". En tosin kaikkia mut ikävähelpottaa silti vähän aina ku näkee niitä tai chattaa whatsappissa tai puhuu skypessä. <3

                                                               
                                                            Old Steinen luota 













                                                                                Oikoreitti koululle

                                                    Pebbelssejä Tonyn jaloilla

                                                                                                 Pool party paikka

                                                                    The Lanes

                                                             Brighton










                                           Disco paikka ja Emman Pikkubussi

EF MEGADISCO !!!!!

Mitenköhä disco kirjotetaan... täytyy käydä kattoo ihan sanakirjasta menikö oikein...Oo meni!


Nonii ja sitten asiaan. EF megadisco on koko sen kielikurssin suurin disco, jonne tulee vissiin muualtakin kurssikohteista porukkaa. Meillä se järjestettiin paikallisessa yökerhossa, joka oli oikeestaan tosi siistii. Siel oli oikee dj ja hienoi tehostei niiku sumuu ja kaikkii lamppui yms. Jopa Ass-Imi oli saapunu paikalle! Oltii siellä vähänaikaa iha semi innoissaa mut sitten aloin väsyy siihe pomppismisee ku oli kahel aikasemmal viikol ollu jo yhteensä kuudet discot ni ei oikein jaksanu enää...

Sen takia tehtiin suunitelma! Päätettiin karata sieltä. Sehän on perjaatteessa  mahdotonta ja toivon ettei kukaan noudata huono esimerkkiämme tulevilla kielikursseillaan. No kuitenkin tarvittiin vaa vähän näyttelijänlahjoja kaikilta ja pokkaa sekä hyvät suhteet liidereihin. Sanottiin, että meiän viiminen bussi lähtee, kun viikonloppuna on "erityisaikataulut" ja pienen vekoomisen jälkeen se meni  läpi kunhan ilmotettais meiän Suomen liiderille asiasta. Käytiin site kertomassa Antille tää suunnitelma, mutta se ei menny ihan niiku kuviteliin. Antti ilmotti, että tulee saattamaan meiät bussipysäkille ja suostuttii siihen ja tehtiin suunnitelmaan muuts. Mentäis kaikki siihen bussiin, mutta koska se ei oikeesti vieny ku vaan osan meistä hosteihin osan pitäis jäädä pois seuraavalla pysäkillä ja kävellä sitten oikeelle pysäkille.

Noh tota suunnitelma B:tä ei tarttenu toteuttaa, koska Antti hairahtui kebab kojulle tai jonnekkin. Käveltiin kuitenkin kaikki kiltisti pysäkille, koska Antti oli sanou tulevansa tarkistamaan sinne, että ollaan paikalla menossa bussiin. Bussi tuli joillekkin ja Anttia ei näkyny missään ni päätettiin, että ne menee bussilla ja me muut juostii sellasta sivukujaa pitkin Lanesille ja sit sieltä pääkadulle. Olin siinä vähä aikaa ku ootin että mun kavereiden bussi tulis ja sitte ku se tuli sanottii heipat ja jäin yksin Brightonin yöhön. Lähin kävelee Churchillin bussipysäkille, josta muun bussi lähtis ja samalla etin et jos nään pinkin EF paidan piiloudun. Kävelin yksii liikennevaloihin ja pysähdyin siihe ja kattelin ympärilleni... joku sinitakkinen mies oli mun edessä... hetkinen!! Sininen takki ja valkosta tekstiä selässä... EF!! Se oli Antti ihan parin metrin päässä musta!!!!! Käännyin iha salamana ja aloin puolijuoksulla mennä alas ja ryntäsin sisään BurgerKingin ovista.Oottelin siellä varmaan 5 minuuttia tai jotain ja mietin että ne liikennevalot on varmaa jo ehtinyt vaihtuu ja Antti mennä jo pois. Kävelin takas siihe risteyksee ja katoin vasemmalle... Siinä se oli nurkan  takana!!!!(maisterille terkkuja vaan, koska tiien et luet tän xD) Tein äkkikäännöksen ja kävelin nopeesti alasi sitä katua ja menin jotain pienempää katua oikeelle. Siellä vaihdoin mun valkosen takin, joka näky aika hyvin, harmaaseen huppariin, joka oli mun repussa.

Kiertelin suvukujia ja niitä pitkin nousin ylös Churchill Squarille. Siin oli vähän liidereitä Ostoskeskuksen edessä vartoimassa, että kaikki menee busseihinsa, nii menin Marc&Spencersin puolelle tietä ja sieltä  kävelin ostarin ohitte seuraaville bussipysäkeille, mistä hyppäsin sitte bussin kyytiin. Istuin vähän aikaa yksin siinä bussissa kuunnellen kuinka joku nainen julisti kovaan ääneen että "I´ve shat in my pants I´ve shat in my pants"... Sen jälkee katoin ku joku tutun näköne juoksi sellaset pikkukujaa ylös pysäkille... Se oli Hugo!

Just an Ordinary day....

... with EF Bitch Club.

Okei keksittiin siis toi EF Bitch Club itte, että se ei oo mikään virallinen EF:än termi todellakaan. Se vaan tuli siitä, ku meiän italialainen aktiviteettiliideri sano, että meillä on ohjelmassa tänään käynti EF beach clubilla ja sen aksentista johtuen kuulosti, että se ois sanonu EF bitch clubilla.

No mut tänään ei ollu kuitenkaan muistaaksen beach clubia ohjelmassa, vaan illalla mentäis megazoneen. Mul oli muista päivistä poikkeeva päivä, koska Hugo (eli mun kämppis) oli tullu kipeeks minkä takia se jäi siks päiväks kotiin. Bussis oli  vähän tylsä mennä ja just sille päivälle osu tietyst, joku vanha bussi jossa ei ollu Wi-Fi yhteyttäkään...

Aamul oli normaalisti kouluu ja site ku koulu loppu oltii vähä aikaa kaupungil, mut kaikki lähti hosteihinsa syömää ja jäin yksin keskustaa. Sanni oli ainoo joka jäi mun kanssa sinne. Olin saanu mun päähän jostain et tarviin farkut ja Sanni lähti mun kanssa kattelee Shopping centeristä niitä. Käytii Pull&Bearissa ja River Islandissa sit G-Starissa, mut siel oli hirveen kallista ja ne myyjät vaa tuijotti meitä sellasel ostakaa ostakaa ilmeellä ni paettiin sieltä. Riverissä ne farkut oli sellasii... hmm.. tiukkoja. No sit mentii Hollisteriin aka pervoluolaan. Toi lempinimi viittaa siihen, että siel on nii pimeetä, ettei kokonumeroita ees nää ja niis kuvissa, joissa mallien ois tarkotus esitellä vaatteita... no niil malleile ei perjaattees oo mitään päällä. Nomut kuitenkin etittii eka siitä farkkuhyllyköstä kasa farkkuja ja sovitin, mut ei löytyny mitää tai ei ollu kokoja...
sit mentii ettii alehyllykösta ja enne ku me alettii kaivaa sitä se oli suht siisti, mut meiän jälkee kaikki oli iha sekasin ja mytyssä ja se yks hylly oli romahtanu... No löysin sit farkut ja sain ostettuu ne enne ku se paikka suljettii. (Huom! Kaupat suljettii tosi aikasin siellä). Lopuks saatoin Sannin sen hostiin.

Sitku kävelin takas keskusta päin mietin et mihi menis ja mitä tekis... Jalat kuljetti mut rannalle ja sit siel istuskelin pebbelseillä ja söin mun eväitä ja yritin varoo lokkeja, jotka yritti taas varastaa mun leivät. Onneks ne oli kuitenki enemmä kiinnostuneita jostain perheestä, joka oli eväsretkellä vähä kauempana musta. Istuin siinä vaa ja katselin merta ja sitte joku nainen tuli mun luo ja kerto, että oli löytäny kännykän siitä rannalta ja kysy et tiienkö  mä miten sitä käytetään et se haluis soittaa jollekkin että on löytäny sen puhelimen. Se oli jotenki ihan  oudon merkkine, enkä yhtän osannu käyttää sitä ja sit painelin eri nappeja yhtä aikaa ja se jumittu ihan kokonaan. Siihe tuli vaa joku huutomerkki näytölle ja se alko lataamaan jotakin. Annoin sen puhelimen sille takasin ja olin vaa et "I´m afraid I have no idea how it works" ja sit se naine vaa jotai et "Oh it´s okay... b-but bow it doesn´t do anything!" ja sit vaa sanoin et "Oh it´s so late already! I must go now".

Kävelin sit pierille ja ympäri kaupunkii ja jotenkin vaikka olin ollu siel koko päivän onnistuin melkein myöhästyy meän tapaamisesta. Käveltiin megazone paikkaa kohti ja oisko ollu siinä, kun Vilma sano yhelle liiderille ketä sanottiin Tiny:ksi, että "Hey do you remember me ;) ;)" ja heti sen jälkee käveli suoraan roskapönttöö päin nii että oikei pamahti! Saiha se siltä Tinyltä huomiota, mut ei ehkä ihan silleen miten oli ajatellu. Megazonessa oli ihan kivaa, vaikka en osannu kauhee hyvin sitä... Sinne tuli meiän ryhmien lisäks joku mies, joka kokoajan ampu mut. Kerranki yritin tosi viekkaasti ampuu yhen mun kaverin ni se hyppäs jostai seinän takaa ja ampu mut -.-

Okei nyt muistinki, että meillä  ei ollukkaa megazonee tona päivänä vaa EF megadisco, mutta en jaksa kumittaa tota kaikkee pois ni kerronpa siitä sitten seuraavaks.

Shopping @ Portsmouth

Lähdettiin toisena päivänä viikonloppuna shoppailureissulle Portsmouthiin, jossa oli iso ostoskortteli. Meille kerrottin, että sieltä saa paljon kaikkea halvalla. Totuus ooli kuitenki vähä toinen kun paikalle saavutiin...

Tännekkin mentiin junalla. Junassa meidän kanssa tuli isumaan joku nainen, joka kysyi ollaanko me EF:än oppilaita. Hän kertoi, että on majoittanut ennen EF:än oppilaita kotiinsa. Juteltiin hänen kanssaan vähän aikaan small talkia ja hän kertoi meille, että hostparentseille kannattaa lähetellä esimerkiksi joulukortteja. Hänen entiset hostlapset olivat aina lähettäneet postikortteja ja sitä oli kuulema tullut tosi hyvä mieli. Ite lähetin just Janetille (aka Jein) joulukortit.

Ensin käytiin kattomassa Portsmouthin satama-alueella sijaitsevassa jonkilaisessa merenkulku museossa vanhoja englantilaisia sotalaivoja. Ne oli ihan hienoja, mutta kun sisään ei  päässyn niin ei oikein jaksanut keskittyä.

Käveltiin satamalta ostari alueelle. Olin ensin innoisssani, koska odotin niitä halpoja kauppoja. Ensin menin Emman ja Cassandran kanssa ja joidenkin muiden ruotsalaisten, mutta kyllästyin sitten ja kuljeseklin vähän aikaan yksin. Kaikki kaupat mitä tuli vastaan olivat jotain Ralph Laureneita, Lacoste Outletteja, Tommy Hilfigereita ynnä muita tosi kalliita paikkoja. Yhessä kaupassa innostuin ku näin T-Paitoja ale hyllykössä, mutta kun menin kattomaan ne maksoi jotain 30-50 puntaa....

Lopulta menin Iidan (aka Hepukka) kanssa istuskelee jollekkin aukiolle. Istuttii ja  juteltii vähän aikaa ja sitte mentii ostamaan supermarketista jotai syötävää. siinä ku mietittii et ei oo varaa ostaa mitään ja mutustettii pullaa nii ruotsalaisten ryhmä meni jossain kaukaisuudessa isojen ostoskassien kanssa ihan innoissaan. kierreltii sitä aukioo ja mentii vastapäätä meiän istumapaikkaa olevaan ´Animals´ kauppaan, jossa oli tosi kivan näkönen ruutupaita ja paljo muitaki kivoi vaatteita. Se ruutupaita makso about 40 puntaa ja en oikei osannu päättää ostaisinko sen vai en. Ku se oli niin kivan näköne, mutta kuitenki nii kallis... Käytiin siin kaupas varmaa kolme-neljä erillistä kertaa ja aina menin sen paidan luo ja mietin pitäiskö se ostaa... en kuitenkaa ostanu eikä kehdattu enää 5 kertaa mennä sinne uudellee XD.

Löydettii muutki suomalaiset ja kierreltii taas niitä kauppoja. Mentiin Next Storeen ja ostin sieltä yhen kivan näkösen T-Paidan, joka oli seki perjaattees kallis, mut tykkäsin siitä ja haluisn jotain ees ostaa... Hepukka oli iha innoissaa siel ku löys jotai vauvan vaatteita ja sitä ei meinannu saada sieltä ulos ku ne pienet vauvanvaatteet oli sen mielestä nii söpöjä. Ku ooteltii siel ostoskeskusken portilla kotiinlähtöö ni istuttii joillain portailla ja meiä edessä oli jätskikiska. Mietin ääneen, että ois tosi kiva maistaa tollast sinistä jäätelöö ja Ville vissii sit kuuli sen ja osti mulle niitä :D ... Ei sen ois tarttenu mut  olin silti tosi ilone ku se osti ja ostan kyl sillekki jotai viel, kosk tuntuu vähä et käytin  sitä hyväkseni siinä vähä kaikesta huolimatta... ;P

Emma ja Cassandra tuli sit sinne ja kysy et, mis kaupoissa mä olin käyny ja sanoin jotain et "This was so expensive place that I was just in a supermarket and in a Next Store", mut sanoin ton vähä epäselvästi varmaanki ku ne katto mua vähän sille et whaaatthefuuck ja sit Emma kysyy et "You were in a sex store??? How did u even get in there omg!?" Pientä hämmennystä se aiheutti hahahah
       
         TÄSTÄ Ilmainen esite!!

Party by the Pool!

Pool partyt oli yks viikonlopun ohjelmanumero. Ite olin päättäny, että en menis  uimaan, vaikka mua oli siihen taivuteltukki. Näit uima-allas bileitä ei pidetty Brightonissas, vaan mentii junalla sellaselle pienemmälle pikkakunnalle, jonka nimi on Lewes.

Alkumatkasta ku menin bussilla tutulle kokoontumispaikalle eli Churchill Squarille, joku pikkupika tuli yläkertaan ja istu mun viereen ja pyys et saaks se kattoo mun kännykkää. Se oli ehkä, jotain 5-6 vuotta. Sit annoin sen kattoo sitä, mut samalla pidin itte siitä tietty kiinni koska aattelin, että jos se onki joku ovela varastamis kikka. Mut ei se sit ollu onneks. Se vaa kyseli multa et oks mulla mitää pelejä ja miksei mulla oo nettiä. Sit yritin selittää et oon Suomesta ja mun netti ei toimi Englannissa. Mut ei se varmaan ymmärtäny et mun netti ei toimi toisessa maasssa. Se istu siin vähä aikaa ja sitte sen äiti huusi sille, että menee takasin alakertaa.

Ku tulin Churchill Squarille etin mun kavereita taas ihan "paniikissa". En oikeesti ollu paniikissa, mutta kuulema näytän iha eksyneeltä ku yritän katella ympärilleni, että missä kohtaa siellä ne on. Churchililtä lähettii sitte kävelemään taas rautatieasemalle. Junassa oli istumapaikat vähän vähissä, joten istuin Antonyn kanssa sellasella pienellä hyllyllä, joka oli varmaan tarkotettu jollekkin matkalaukulle. Antony istu mun sylissä, mikä oli vähän epäreilua koska se on isompi ku minä... ja isommalla meinaan siis lihaksikkaanpaa... (???) Mut ei se sillee haitannu. Nukahdettii siihen hyllylle sylikkäi ja Kate kerto, että kun se oli kävelly Vikan kanssa ohitte siitä, nii siin oli ollu EF ihmisiä supattamassa keskenää ja ottamassa kuvia...

Perillä vitsailin kavereille, että "jospa mä vahingossa tipahdan uima-altaaseen".... Noh voitte kyllä arvata miten siinä sitten kävi... Tarinahan menee niin, että olin altaan reunalla kattelemassa kun kaverit teki temppuja vedessä, mut ite ku en tykkää vedestä nii en mennyt mukaan. Siellä oli tosi paljon porukkaa suht pienellä alueella ja jotku italialaiset nuoret juoksi mun ohitte tosi läheltä. Siitä sitte horjahdin ja molskahdin altaaseen vaatteet päällä... Olin siel altaassa vähän aikaa ihan hämmentyneenä, että mitä oli tapahtunu ja sitten nousin ylös sieltä ja menin meiä pöytää mis kaverit vaa nauro. Sitten muistin sen ja tuli ns. mini heart attack. Mun kännykkä ja lompakko oli vielkin mun taskussa... Siinä sit yritin asetella niitä vettyneitä setelejä jotenki ja kännykästä äkkii akku pois. Onneks olin, ennen tätä pool partyy ostanu primarkista uimashortsit ja H&M.ästä sellasen halvan college-paidan, nii pysty vaihtamaan kuivat päälle. en oo varma oliko se Ville vai Anna, mutta jompikumpi osti mulle jäätelön sen allaspaikan kioskista..... Luulen että tais olla Ville... Ville ainaki muuttu tosi anteliaaks Pool partyjen jälkee ja osti mulle esimerkiks sinistä jäätelöö ja jäähilejuomaa. Kuulema ei oikein saanu nukuttuu jostain syystä seuraavana yönä, raukka :(

"Tällaiset pienet setelit minä pesaisen pesukoneessa"

Kun olin vähän toipunu keksin omasta mielestäni hyvän idean. Sanoin Michelalle, eli mun aktiviteettiliiderille, että mulla on kylmä ja voisinks saada sen takin vähäks aikaa. Michelalla oli sellanen pinkki EF Staff -takki päällä. Sitku tietysti sain sen, nii lähin vaivihkaa Suvin kanssa kiertelemä ympäri sitä aluetta ja menin joidenkin ihan random ihmisten luo ja "lähetin ne kotimatkalle". Esimerkiks joku tytöt oli syömässä tikkareitaja menin niiden luo ja sanoin, että "Hey! You can´t eat lollypops here... I´m sorry but rules are rules and we all have to obey them." Sit otin ne käsikynkkäänn ja kävelin vähän matkaa ja sitte paljastin, että vitsailin vaa ja pyysin tietty anteeks. Tiien et oli vähä karuu huumorii sillee, mut kaikki ne vaa nauro ja ei ketää suuttunu onneks. Michelaki tuli hakee takkinsa pois aika äkkii multa... hahahaha

Lewes oli tosi ihana kylä. Siellä oli just sellasta mitä telkkarista näkee ku kattoo joitain Britti sarjoja. Iso kirkko ja kapeita katuja. Sel virtas joki, jossa oli pieni saari ja siltoja sen joen toiselle puolelle. Siinä pienessä  saaressa kasvo vanha tammi ja joessa uivat sorsatja jotkut muut vesilinnut pesi siellä.

"Harrastan rahanpesua"    


   Ilmainen esite TÄSTÄ

EF -Areena

Viikonloppuohjelmasssa oli liikunnallisia aktiviteettejä odottamassa. Tuskin maltoin odottaa liikuntaa rakastavana ihmisenä (huomaa sarkasmini heh hee). No anyways aamulla kokoonnuttiin tuttuun tapaamispaikkaan eli Chruchill Squarille. Siit lähettii meiä liiderien johdolla käveleen ylöspäi kohti EF -areenaa. Tultiin jotenki oudosta suunnasta sinne areenalle ja käveltiin muutama kerta harhaan. Liiderit kysy lopulta neuvoo papalta, joka oli ulkoiluttamasssa koiraa. Meiä Durian-ryhmä tuli vikana paikalla ja näytti että meitä oli siellä jo odotettukki...

Meillä oli erilaisia pisteitä, missä tietty ryhmä oli tietyn aikaa ja sitte kuljettii eteenpäi. Oli esim.

jousiammuntaa, golffausta, futista ja köydenvetoo. Jousiammunast ei oikei tullu mitää ku ruotsalaiset pelleili niil  jousipyssyil ja ampu toisiinsa niillä. Nää oli sitte iha leikkijousipyssyi mis oli sellaset imukupit, että ei mitää hätää. Sit seuraavaks mentii pelaa golfii ja meiä piti saada lyötyy pallo mahdollisimman keskelle sellasta isoo pyöreenmuotosta kangasta mis oli reikä keskel. Sellane siis et ku ottaa reunoist kii ja  hulmuttaa sitä, ni se näyttää kivalta. No kuitenki jotku oli tosi hyvii siin ja jotkut taas vähä huononpii (krhm minä).

Jalkapallo oli sit se viimine ohjattu piste ja olin iha epätoivoissani, koska en yhtään tykkää siitä pelistä eikä oikei siin kuumas sääskään (tekosyitä täs luettelen) jaksanu yrittää kunnolla. Tietysti meiä ryhmässä oli sellasii kunnon futikse pelaajii, jotka  ihan kunnolla yritti pelata. Yritin varottaa niitä ja kertoo et ehkä olis parmpi jos oisin siellä kentän reunalla, mutta ei mua sitte uskottu. No mä varotin niitä ainakin! Ekaks olin maalivahtina. Käskin mun joukkuelaisii pitämää pallon pois mun maalin läheltä ni kaikki olis hyvin. Ne lupas tehä sillee joten napostelin siinä maalivahtina ollessani eväitä. Pepsii ja sipsii. Noh ei siit sit mitään tullu  ku keskityin syömisee ja takana vähän niinku verkko heilu. Sen takii jouduin pelaamaan kentälle, koska oltiin vissiin aika paljon jo häviöllä tai jotain. Siinä pelattiin vähän aikaa ja joku sitte erehty syöttämään pallon mulle. Kuljetin sitä  palloo poispäin molemmista maaleista ja ilmesesti kukaan ei osannu odottaa sitä,koska ne vaa katto hölmistyneinä ku huudan täysii "TO THE BUSHES!!" ja potkasen pallon syvälle ruusupensaaseen. Siinä tuli peliin varmaan vartin tauko ku sitä sieltä yritettiin kaivaa (Oh what a shame!). Sitte ku se pallo vihdoin ja viimein saatiin sieltä pensaasta pois, nii peli jatku mut mun toin aktiviteetti liideri sano että "Maybe if you just go and cheer to your team from the edge of the field" ja työns mut ulos kentältä. Olin tyytyväinen ja nauroin kaverreiden kans, et "kumma juttu ku mun ei annettu pelata enää!".

Sit tuli vapaa-aikaa ja kysyttiin yhelt aktiviteetti liideriltä, jonka nimi oli Tiny... tai no kaikki sitä ainaki Tinyks kutsu, että voidaanko ottaa se iso kangas ja leikkii sen kaa. Tiny on aika  päinvastanen sen nimeen nähden. Varmaan kaks metriä pitkä ja tosi harteikas. Semmonen kaappi! Saatii lupa siihe ja sit lepatettii sitä kangasta ja sit mentii sen alleku se laskeutu. Hahah ehkä lapsellista mut tosi kivaa! Sit toise kerral ku lepatettii sitä ni Antony meni sinne keskelle ja laitto päänsä siitä reijästä ulos. Sit joku heitti  juomapulonsa siihe kankaalle ja Antony yritti saada sen kiinne. No se loppu silleen, että se pullo lens Tonyn naamaan. XDXD

Lopuks oltiin köydenvetoo. Mömmelit vastaan Oompa Loompas. Antony oli oompa Loompin puolella ja mä "johdin" Mömmelleitä.  Mömmelit voitti sen kisan  3 kertaa peräkkäin!!

Tän päivän lopuks olin illalla taas rannalla kavereiden kaa ja menin meree uimaa. Ei ollu uimashortsei mukan ni käytin mun normishortsei. Sitä  tulee eka tehtyy joku juttu ja sit vasta aateltuu. No enpä tietenkää aatellu, että kui pääsen kotii märis shortseis. Onneks ne kuivu sen verran siin rannal, että ei iha vettä valunu. Ku pääsin bussipysäkille ni ne oli kuvinu enempi, mut silleen tosi nolosti, että näytti ihan et ois tullut pissat housuu -.- :/








Minä yrittämässä epätoivoisesti kuivata shortseja...

Kaverit

Ehkä kaikista parasta, mitä kielitaidon lisäks sain tolta kielikurssilta on kaverit! Lähin sinne ilman, että tunsin ketään niistä ja tulin takasin tosi monen uuden kaverin kaa! Vaik ollaan tunnettu nyt vasta melkein puol vuotta nii tuntuu et tiedetää toisistamme oikeesti tosi paljon. Iha ku ois tunnettu jo monta vuotta.

Asutaan vähän eripuolilla Suomea.... Hämeessä, Savossa, PK-seudulla ja jossain pusikoissa mut pidetään, joka päivä yhteyttä. Meil on WhatsAppissa oma ryhmä ja sit välillä skypetellään. Ollaa nähty muutama kerta Helsingissä ja tehty kaikkee kivaa ja kerran näin Iidan aka Hepukan Tampereella lyhyesti. Sit tutustuttiin venäläiseen Kateen ja se on käyny Helsingissä muutaman kerran ja ollaa oltu sen kaa siellä. Nyt tietyistä syistä johtuen ei enää päse tulee Pietarista tänne vähään aikaan. Italialaisten kanssa pidän ehkä vähiten yhteyttä. Katen kaa toiseks eniten ja sitte seuraavaks ruotsalaisten kaa ja sit suomalaisten kaa eniten. Nytki ollaan suunnittelemassa et milloi nähtäis taas, ku viime kerrast on kulunu nii paljo aikaa.

EF kaverit ei oo sama asia ku koulukaverit. Koulukaverit vaa jää aina joskus. Ne parhaimmat säilyy ehkä, mut loput vaa unohtuu pikkuhiljaa. EF kavereita ei pysty unohtaa. Jos on 3 viikkoo ulkomailla oppii tuntemaan ihmisen siin ajassa paremmin ku puolessa vuodessa. Kaikkii niit kokemuksii, kömmähdyksii, hassui satumia ja inside joke:ja on melkei mahdoton unohtaa. Pystyn luottamaan mun EF kavereihin 99% joka on tosi paljon, koska en helposti jaa mun täyttä luottamusta kenenkää kanssa.

Voisin kertoo tän yhen tarinan mun kavereista joiden koodinimet on vaikkapa Atleetti, Merenneito ja Kolmaspyörä. Oli ilta ja sit käveltii jossain Churchill Squarilla. Osa mun kavereista lähti kotii ja sit jäin näiden kolmen kaa ja ne ehdotti et mennää rannalla ja olin vaa et Joo sopii mulle. Sit istutaa siel ja selitän jotai omiini taas kerran kunnes mus tuntuu et täs ilmapiiris on jotain outoo. Sellast ihme tirskuntaa ja hymyilyy ja oon iha et "Mitä nyt?? Onks mun naamassa jotain tai hiuksis tai vaatteissa??" ja sit ne on vaa et eeei eei. Sit Atleetti kysyy vaa iha randomisti että "Onkohan toi surffaaja tuol kaukan?". Käännyn kattoo ja se on iha ilmiselvä rahtilaiva ja aattelen pääni sisäl et mikä ihmeen kysymys toi nyt oli, et toi on iha selvästi laiva. Mut silti vastaan vaa et "Nii jaa a... must tuntuu et toi on kyl vene". Sit Merenneito sanoo vaa et "Missä lienee satama". Sit alan selittää jotainet "No sehä on tuolla ku menee tonne noin 2km ja siellä nii". Tollaset samanlaiset jutut vaa jatkuu esimerkiks "Kylhä tääl aika paljo surffareita on" ja "Onks toi nyt vene?". Sit mun ilmeen oli varmaa nii hämmentyny et Kolmaspyörä vaa pamautti "Joo Atleetti ja Merenneito seurustelee nyt". Mun ilme oli varmaa tosi tyhmä koska ne nauro. Mut oisivat sanoneet suoraan eikä mitää tollasta laivan etsintä juttuu. Mua vaa hämmennetää!

Oppitunnilla

Oppitunnit oli ain sillee vuorotellen, et joka toinen päivä  oli tunti aamul ja joka toine päivä se tunti oli iltapäiväl. Meil oli aluks kaks opettajaa, Asim ja Laura. Asimin kans mul kävi heti alkuun pieni kömmähdys ku se esitteli ittensä "Hey! My name is Asim" ja se seiso mun vieressä pöydän toisella puolen. Sit mietin mielessäni et miten sen nimi lausuttiinkaa ja sanoin vahingossa sit ääneen ne ekat alkukirjaimet silleen miettivästi. No sehä kuulosti siltä et oisin sanonu "ass". Tämmösen hyvän ensivaikutelman annoin ittestäni. 

                                                               EF koulukirjat ja valmistujais hattu. Hattu tulle Fun packin mukana.

Tehtiin aika paljon kaikkii ryhmä/pari töitä niil tunneilla, joka mun milest oli tosi kivaa. Tietty haastavuus esimerkiks uuden sanaston opettelussa on se, että ne uudet sanat selitetään englanniks, eikä suomeks niinku on tottunu. iPad tunnit oli ihan parhaita ku saatii esim. kuvata omaa leffaa. Ek kaikista kivinta oli kun oltii tietokilpailuu ja niist iPadeista sai sellaset bbzzzz napit. Siis sellaset ku ain kaikis tietokilpailuissa on ja sitku sitä painaa saa vastata. Niist sai valita tosi monta erilaist ääntä, esimerkiks koiran haukkumista ja kumiankka ääni yms. Sit ku paineltii niit liian paljon Asim huus, että menettää pisteen aina ku painaa turhaan. Istuttii sellases hevosenkenkä muodostelmassa, nii siin pysty aina painamaa jonku muun nappii ja sit se menetti pisteit. Täst johtuen mun joukkueen eli "Mömmelien" score oli sitte vissii -50 pistettä.

Se koulu oli siis Hilton hotellissa, jos joku ei nyt vielä ole sattunut kuulemaan. Siellä oli pöydillä hienot valkoiset pöytäliinat. No sitte yks päivä tehtii tusseilla ryhmätyötä Lontoon nähtävyyksistä. Meil oli aiheena London Eye. Onnistuin piirtämään siitä kuvan ilman että pöytäliinaan tuli mitään jälkeä ja olin tosi tyytyväinen iteeni. Laitoin sen tussin pois ja katottii kaikki esitykset ja esitettiin se meiänki työ. Ku palattii meiä paikalle siin mun kirjan alla oli ihan sairaan iso sininen läikkä, koska olin unohtanu tussin korkin auki. Lopputunti vaa naureskeltii sille ja pidettiin kirjaa siinä päällä. Sitte ku tuni loppu meiä ryhmä vaa ryntäs ekana pois luokasta mä etukeräjessä. Seuraavan päivän pöytäliinat oli jostai syystä kadonnu. 

Huvipuistoon!!!

Elikä tää Thrope parkin retki oli viikonloppun ja jouduttiin heräämää aika aikasin, mut se ei haitannu ainakaan mua. Mentiin parkii bussilla ja taas oli se, että tuntu ettei matka loppui koskaa. Sitku päästiin perille ni jäätiin oottamaan kun liiderit haki meille liput sinne sisää. 

En oo koskaan kokenu, et oisin kauhee hyvä missää laitteis, mut tänää päätin et meen kaikkii "hurjiin" laitteisiin enkä jänistä. Kun päästii sisälle ni melkei kaikki lähti juoksee eri suuntiin ja me jäätii siihe portaille ihmetteleen kaikkii laitteita mitä nähtii ja yritettii valita mihi sitä lähtis. En kyl todellakaan muista näitten laitteiden nimii, mut ekaks päätettii sit mennä sellasee isoo vuoristorataa, joka näytti vähä jostai scifi leffasta tuodulta. 

"Take a flight to paradise > Hell"

Sen teemana oli joku maailmanlaajuinen katastrofi mikä oli mukamas tapahtunut. Jonottaminen kesti ihan sairaan kauan. Mut siit oliki kyl varotettu. Seistii siin jonossa kuitenki vähä yli tunti varmaan. Jotku miehet vaa ohitteli meiät, eikä oikei tiedetty, oisko meidän pitäny vastustella ku ne ei menny sitä kaistaa pitkin, jota kaikki ne joilla oli ohituslippu meni. Ruotsalaiset siel edempää yritti vastustaa niit mut ne änki vaa läpi. Päästiin sit kuitenkin sitte sellaselle tiskille missä ne otti sun tavarat lokeroihin ja anto sellasen numerorannekkeen, jolla saat sun kamat kyydin loputtua. Aattelin et päästäis kaikki samal kertaa, mut Ville ja Veera meni enne meitä.. Sit seuraavaan pääsin minä ja Vilma ja Suvi. Muistan et en osannu laittaa sitä turvakeikkoo kiinni ja se laite meinas lähtee enne ku se mun oli kiiinni. Mut sit sellane pappa juoksi laittamaan sen kiinni mulle. Tuntu sen jälkee vähän tyhmältä turistilta. Olin aatellu sellasta helppoa alotusta, et ekaks tottuisin niihi laitteisiin. Sit istuin tollases super vuoristoradssa selkä menosuuntaa heti ekana. Ei menny ihan niinku olin suunnitellu ja vähän kaipasin lintsin jotai KotKot junaa. Kysyin mun vieressä istuvalta pojalta, jota en tuntenu, että haittaako jos huudan. Ei haitannu kuulema, mut nyt jälkeepäin aateltuna tuntuu nololt et ee kysyin sitä. Ei yhtään suomalaisen tapasta! Se oli yllättävän lyhyt, mut silti tosi hyvä, vaikka ehk ootin jotai vähä enempi. Huusin kuitenki koko matkan.

Seuraavaks mentiin sellaseen vuoristorataa, mikä kiihtyy nollasta sataan 7:ssä sekunnissa. En oo varma muistanko oikein. Mut siihe oli viel siihen aikaan aika vähän jonoi, mut silti jonotettiin jotai 35 minuuttii. Meit oli pariton määrä ni sovittii et kukin menee vuorollaa yksin. Äske oli ollu Anna ja nyt oli sit Veera muistaakseni. Näis laitteishan oli tosi ihana ku niis aian jossain vaiheessa otettiin kuva susta, tai sit kuvattiin koko kokemus. Vitte kuvitella, kuinka edustavia kuvia mustakin tulee ku laite kiihtyy 7 sekunnis nollasta sataan, ja se kuva otetaan sen kiihdytyksen aikana. Ei ollu kauheen kaunista, ku posket oli jossai korvissa ilmavirran takii. Tää laite ku se oli kiihtyny se nousi 90 asteen kulmassa tosi korkeelle ja sieltä oli heti pystysuoraan vapaapudotus alas. Jäätiin syömää sinne eväitä vähäks aikaa ja mä olin jo ihan pöllämystyneenä niistä kaikista laitteista. 

Seuraavaks oli sellane tulivuori laite. se jono kulki sellasen vähän niiku kivikautisen tulivuoren lomassa ja se vuori hönki vesihöyryy. Se oli oikeesti aika coolin näkönen.  Jono kesti kyl ikuisuuden!!! Olin luvannu mennä tällä kertaa yksin, mut siin olikin kiolme paikkaa vierekkäin ni ei tarttenu. Sen laitteen vaumut oli vähän niinku tuolit jotka roikku niist kiskoista. Alku oli pelottava ku se sukels sellaseen luolaan, joka oli täynnä sitä vesihöyry sumua.                  0 to 100, 7s

Mun viiminen laite oli vissiin joku vuoristorata, jonka nimi oli colosseo tai colosseum... joku sellanen anyway. Sinnekki oli törkeet jonot ja yritin vihjailla, et voitais luovuttaa nois jonois mut ei luovutettu. Olin jo hieman hapoilla kaikest pyörityksest, mut mentii sit viel tää laite. Siin oli sellasii isoi ympyröi peräkkin paljo et mentii pää alaspäin ja kiemurteltii pää alaspäin. Siin meni pää kyl tosi sekasin ja toivoin, et oisin ollu lintsillä taikasirkuksessa tai jossain sellasessa. Noi muut meni viel sellaseen SAW kauhu vuoristorataan tai johonki, mut mä jäin Emilian kanssa lepään. Istuttii maassa vähän aikaa, mut niitten jonotus kesti yli kaks tuntia ni mentii Burger Kingiin syömää ja käveltii ympäriinsä. Mun kämppis Hugo oli voittanu josai pelistä sellasen JÄTTI pandan. Se oli oikeesti tosi iso ja se vaa mietti et mite se saa sen Ruotsii. En kyl vielkää tiiä oikei sen pandan kohtaloo...

Paluumatkal meinasin vahingossa varastaa Antonyn takin, mut se valitettavast huomas kysyy sitä takas. Oisin halunnu kyl pitää sen takin :"D päivän päätteeks mun ääni oli ihan menny, koska olin huutanu laitteis nii paljo.

Jos haluutte nähä enemmä kuvii mun EF-kavereista ja Brightonista, niin niitä voi käydä kattomassa mun Instagramissa @jaakkookulta.

 "Verta" poliisiauton ikkunassa. Saw vuoristorata.