lauantai 31. tammikuuta 2015

Lets´s Move On

Okei, nyt jätän Brightonin vähäks aikaa taakkeni.. tuun kyllä varmasti siihen vielä palaamaan, mutta nyt tulee iso paljastus! Valmiina? *jännitys rummut soi tan tan ta tan* LÄHEN ENS KESÄNÄ CALIFORNIAAN EF:ÄN KANSSA!!!!!!!!!!!!!!!

Meillähän oli tää italialainen vaihtari kesällä nimeltämainitsemattomien järjsetöjen kautta, ja aattelin eka että "Hei mäki voisin lähtee tollaseen!!" Mutta sitten kun näin millanen tän järjestön Kansainvälinen leiri tän vaihtarijakson lopuks oli, päätin että en todellakaan halua sen kautta mihinkään vaihtoon! Haluun kanssa suorittaa lukion 3 vuodessa, joten vaihto vuosi ei tulis kyseeseen.

Sen takia varasin EF: ältä 4- viikon kielikurssin Californiaan ens kesäksi! Oon ihan sairaan innoissani siitä matkasta!! En kuitenkaan usko, että se vois olla parempi kokemus kun Brighton, mutta hei! Tosi makeeta siitä kuitenki tulee, oon 100% varma! Tällä kertaa en ees aatellu pyytää ketään kavereita mukaan, koska viime kokemukset siitä ei ollu mitenkää hyvät ja loppuen lopuks tuntu et ilman kaveria oli helpompaa olla siellä Englannissaki.

No mut miks valitsin just Californian?? Halusin jotain erilaista, kun Englanti... Jotain sellasta että se ei vaikuttais samalta, mitä olin jo nähny ja kokenu. Brightoniin en halunnu takasin koska ne muistot ja kokemukset, joita olin sieltä saanu on "pyhiä"! Australia olis ollu mun budjetille aivan liian kallis, joten aloin attelemaan ja vertailemaan USA:n eri paikkoja ja lopulta valitsin Californian... Syitä siihen oli esimerkiks, että siellä on yli 1700km rantaviivaa ja siel on Disneyland ja Universal Studios! Sit Calissa on homestay majotus mahdollisuus, eli isäntäperhe, jonka ehdottomasti halusin.  On jo MY.EF:än kautta lähetelly kaikkia papereita sun muita EF;älle innoissani ja nyt oottelen milloin saisin tietää mun hostfamilyn ja milloin tulee liiderin kirje... Liideri matkalle on jo tiedossa :D

Mutta näistä kerron sitte seuraavissa blogeissa enemmän... papereiden lähettelystä ja odottelusta ja siitä, että löydänkö Sinin sitten lähtöpäivänä lentokentältä, vai käykö niinkuin Annan kanssa.... Sitä odotellessa!

BRIGHTON - Yhteenveto


Teen nyt tähän täälasen yhteenvedon kaikista Brightonin parhaista tapahtumista eli TOP-3 BRIGHTON. Näit on tosi vaikee määritellä, koska kaikki oli ihan sika kivoja, mut yritän.

RETKET:

- Ikimuistonen EF Pool Party Lewisissä. Sitä ei voi unohtaa ikinä!!
- Thrope Park! Oikeesti kaikki ne laitteet ja sellane kunnon huvipuisto fiilis!
- Ostari reissu! Junamatka oli ihan paras ku nukahettiin siihe hyllylle ja siel ostarilla ku käytii varmaa 5 kertaa samassa kaupassa, enkä kumminkaa raskinu ostaa sitä paitaa.


AKTIVITEETIT:
(HUOM! Muista varata Aktiviteetti paketti)

-Liiderin metsästys Royal Pavillonin puistossa! Ihan parasta ku ne liiderit oli pukeutunu eläimiks ja juostii niide perässä ku hullut!
- EF Areena, koska "To The Bushes!!" ja köydenveto

- EF Discot ja varsinki megadisco, josta itsemme kavalilla juonilla aina yritimme saada ulos. XD
- En voi olla mainitsematta tähä vielä EF Talent Show:ta, joka olierittäin mieleenpainuva... Lopuks tanssittiin EF tanssi.

OPPITUNNIT -> Kohokohdat

- iPad videoprojekti oli ihan paras, vaikka mokattiinki se... Olin sellanen lihavahko opettaja... "I will BE YOUR teacher TOday!!!!"
- Arvuuttelu juttu, kun piti miettiä jotain hahmoa, joka olis helposti arvattavissa ja piti kysyy kysymyksiä siihen liittyen, joihin pysty vastaamaan `yes´tai ´no´. Aattelin Whitheny Houstonia, koska se olimun mielest tosi helppo, mut kukaan ei arvannu sitä... heh
- Asimin tunnit oli vaan parhaita

RUOKAILU 

- "Menkää suoraan kotiin ohjelman jälkeen"... sama liideri näki meiät vähän ajan päästä mäkkärissä ja nauro ja esitti ettei ollu huomannu meitä
- "Pallotee" eli kylmää teetä ja sit siel pohjalla oli jotain palloja ja se näytti tosi hyvältä... kunnes ne pallot tuli sun suuhu... Ihan ku olis syöny jotai superpalloja. Vinkki: Älä osta!
- Aamupala toastit herätti huumoria... niihi alko nimittäi pikkuhiljaa kyllästyy, mut en kehdannu sanoo mitään ni yks päivä vaa laitoin sen toastin taskuun ja kehuin vaa että oli aas hyvä aamupala... Oon nolo tosi nolo tiedän.

MUUTA:

- Graduation Day, jossa saatiin meiän EFCELT todistukset ja mm. EF Best. Summer. Ever -paidat, sekä Gradu hatut, joita Hepukka kutsu p*rnopipoiksi leikkisästi.
- KFC, jossa kans syötii useasti... (Antony if you are reading this you still owe me 10 pounds!)
- FRIENDS <3 <3 <3 <3 <3 <3 

perjantai 30. tammikuuta 2015

Kotiinpaluu fiilikset


Seuraavana aamuna oli taas jotenki tosi epätodellinen olo ku heräs omasta huoneestaa omasta sängystä. En ois halunnu nousta ylös. Ihan ku Bighton ois ollu vaan uni ja nyt heräisin tavalliseen arkipäivään. Makasin sängyssä varmaan vähän yli 13.00, koska en halunnu vaan nousta. Aamupalalla kaikki muut oli tietysti jo syöny nii söin yksin. Oli outoo kun ei tarvinnu kertoo mitä tänään on päivällä ohjelmassa tai oottaa, että Hugo raahautuis alakertaan ja et Janet naurais sen ilmeille.

En tienny näkisinkö oikeesti EF kavereita enää koskaan, vaikka oltiinki sovittu että nähtäis. Joistain vanhoista koulukaverista oli jääny sellanen olo, että vaikka sopii että nähään niin sitte se vaan jää. Siks olin jotenki epävarma ja surullinen. Tilannetta ei oikein auttanu, että kaikki mun ympärillä tuntu niin ilosilta siitä että olin palannu. Tietysti oli kiva nähä taas perhettä, mutta tuntu et osa sydämestä jäi Brightoniin. Kävin tosi usein yksikseni kävelemässä, koska halusin vaa olla yksin ja muistella Brightonia...Olin tavallaa bähä masentunu siitä, että se oli ohi. Vähän lapsellista ehkä että toivoin sen ajan jatkuvan ikuisesti, vaikka samalla kyllä tiesin


ettei nii tuu käymään.

Tota oloo kesti varmaan kaks viikkoo, eli ainaki mulle ihan sairaan kauan! Osasyy siihen kans oli varmaankin, että Brightonissa oli tottunut jatkuvaan ohjelmaan ja oli aikataulut milloin piti olla missäkin, mutta kotona oli vaan oleskelua eikä sen kummenpaa tekemistä. Lopulta kuitenkin ryhdistäydyin, koska meille tuli Italiasta vaihtari ja aloin jännittää sitä ja "murheet" jäi taakke.

Nähtiin onneks Suomi porukan kanssa kesällä muutama kerta ja Katekin tuli Pietarista meitä tapaamaan. EF:än jossain mainoslauseessa oli, että "Tapaa Elinikäiset Ystäväsi" tai jotain tollasta. Mutta nyt ymmärtää sen, että toi lause on ihan totta. 2-4 viikon aikana vieraassa maassa vieraiden ihmisten kanssa, joita et oo koskaan nähny. Ne jotka ei oo kokenu tällasta matkaa ei varmaan voi kuvitella, kuinka hyvii kavereita siinä ajassa ehtii saamaan ja kuinka hyvin niihi tutustuu. Siel muodostuu tosi vahva side niiden ympärille! Yhteydenpito matkan jälkeen jää ihan sun omalle vastuulle, että haluutko pitää yhteyttä vai et, mutta suurin osa kyllä pitää... Ja kun ei anna noiden kontaktien vaa kuihtua pois on ihan sika makeeta joskus tulla kutsutuks vaikka johonki Italiaan tai vaikkapa vaan Ruotsiin ja siellä hengailla EF kavereiden kanssa ja muistella yhteistä kesää!

maanantai 19. tammikuuta 2015

The last day!

V A R O I T U S: Sisältää tunteita, joita ei tekstiksi voi purkaa.



Vikan päivän aamuna oli jotenki epätodellinen olo. Oisko  kaikki muka nyt loppumassa... Illalla ois takasin Suomessa ja kaikki kaverit, jotka täällä oli mun kanssa melkei 24/7 ois ympäri maailmaa ja Suomee. Laahustin aamupalalle taas ekana... en ollu vielä ees pakannu kaikkia kamoja... Viime iltana oli kuitenkin melkein kaikki saatu laitettuu laukkuihi Hugon kaa. Huomasin et olin jättäny sen laukun päälle vahingossa mun farkut. Suljettiin laukut ja tarkastettii kämppä. Se oli tyhjä ja näytti et siel ei ois kukaan asunukkaa pitkään aikaan. Ainoo poikkeus sinne tulosta oli se että lipaston päällä oli muutama limutölkki ja pulloja. Ian, eli mun hostdad autto meitä kantamaan laukut alakertaan ja siitä autoon. Ei oikeen vieläkään käsittäny, että en ehkä koskaan näkis Janetia ja Iania ja en ehkä koskaan olis enää siinä samassa huoneessa ja en ehkä enää koskaan nukkuis siinä yläsängyssä.

Janet otti meistä vielä lähtökuvat sen kameralla ja sen jälkee mentiin kaikki niiden Fordiin. Tapaamispaikkana mihin meiät piti jättää oli meiän disco paikka, oisko ollu nimeltään Brighton Center tai joku. Oltii uunnilleen koko automatka hijaa ja katoin vaa ikkunasta ulos maisemia, mitkä oli tullu tosi tutuiks ja mitä ei tulis näkemään pitkään aikaan. The Mill House, Lähimarket missä oli Post-office, Portsladen kirjasto, tasoristeys, Brightonin rautatieasema.. Perillä disco otettiin tavarat ulos ja hyvästeltii Jan ja Ian. Jäi outo olo ku seiso laukun kaa siinä jalkakäytävällä ja katto ku niitten auto häipy kulman taakse. 

Vietiin laukut sisälle ja menin ettii kavereita. Menin Annan, Katen, Emman ja Cassin kanssa istuu yhteen pöytään. siel sisällä oli vähä ankeet tunnelmat. Ootettiin siellä että bussi tulis hakemaan lentokentälle. Makain jossain lattialla ja juttelin niitä/näitä kaikkien kanssa... Bongailtii rich bitchien Harrods käsilaukkuja. Tapettiin siel aikaa ja väil oltii lavan luona mis oli ainaki Hepukka, Sanni ja Vilma keskenää. Mietittiin et onks meiä laukut minkä painosii ettei joutus  maksaa mitään ylimaksuu. Suvi  oli ainaki vähä peloissaan ku sil oli 2kg teetä mukana XD. Antony leikki DJ:tä  ja laitto ain välil sen kännystä jotain musaa soimaan. Yritin Annan ja muiden kanssa saada se soittamaan Paula Koivuniemee, koska siitä oli tullu sellane juttu Brightonis, mut se ei suostunu. Tyypilline Tony.

Sitte se alko tapahtuu. Eka bussi tuli. Vaikka oltiin venailtu siellä jo tosi kaua ja valmistauduttu  siihe bussien tuloon henkisestikki ni ei sitä silti pystyny kuitenkaan riittävästi valmistautuu. Oisko ollu Emma joka lähti ekana sellasella pikkubussilla. halattiin bussin ulkopuolella vaikka kunka monta kertaa ja Katella ja Emmalla ainaki alko tulla vähä itku silmää ja yritin olla myötätuntone ja rohkaseva. Emma viimei joutu irtautuu ja menee bussiin. Sit viel hypittii siel ja bussis ja vilkutettii ikkunan toiselt puolelta. Sitte bussi käynnisti moottorit ja muutamas sekunnissa Emma oli poissa. Se oli alkanut nyt iha virallisesti... Eka meistä oli lähtenyt. Seuraavaks lähti Cassandra ja Hugo. Hugolle sanoin vikoiks sanoiks "Bye Bitch". Bitchittelyst oli tullu siel sellane meiän inside juttu. Meinasin jo alkaa itkee ku Cassi ja Hugo lähti. En oo oikeestaan mikää itkupillii mut se ku sun ympärillä kaikki on nii lohduttomia ja itkusia simiä ni ei vaan pysty pysymään ilosena. Ja kun tietää että jotku niistä ihmisistä näkee ehkä viimistä kertaa ikinä.

Seuraava bussi oli meiän. Sit en enää pystyny pidättelee kunnolla itkuu. Halasin Katee ja silt vaa valu kyyneleet ja en oo oikeest nähny ikinä niin surullisia kasvoja kun Katella oli silloin. Silloin aloin oikeesti itkee ja sit Vikallaki vaa valu silmistä kuunelei sellasena virtana eikä se pystyny sanomaa mitään. Sit lopuks halasin Antonyy. En tiiä miks mut vaik se aina kiusotteli mua ni jäin kaipaa sitäki tosi paljo... sen paitaa jäi sellane pieni märkä kohta ku kyyneleet valu. Sit lopulta oli pakko mennä bussiin. Yritin pysyy koosssa ees sen aikaa ku kävelin sitä bussin käytävää  mut en pystyny ees siihen. Istuin ikkunapaikalle ja Kate ja Vika vilkutti siel ja tehtii sitä ikkunaa vasten high5. Sit bussi lähti ja olin koko matkan aika surullinen... kuuntelin varmaa niit EF disco biisei kuulokkeista.

Lentokentällä kaikki meni tosi sujuvasti. Jätetii laukut ja sit turvatarkastuksessa mulla meni kaikki ihan hyvin... toisinku Annalla, jolla oli Jamie Oliverin jotain jauhoa mukana ja sitä ihmeteltiin turvatarkastuksessa. Sitte kuulin takaa että Antony ja joitai ruotsalasii oli tullu iha meiä perässä bussilla. En vaa päässy siihe suuntaan takaspäi... Kaikki muut meni kauppoihi siin kentällä ja osa jäi vaa seisoskelee mut mä ja Sanni lähettii ruotsalasii vastaan. Ostettii kaupasta limuja ja vaihettii niit iha sika onta kertaa ku arvottii et mitkä on ne 2 yhen hinnalla pullot. Sit sählättii viel itsepalvelukassan kanssa. Olin ihan innoissani koska luuin et en nää Antonyy enää koskaan mut se tuli samaa terminaaliin! Ei ehitty kauaa olla siin kuitenkaa ku jouduttiin lähtee meiä koneeseen. Halattiin Antonyn kaa iha sika kaua ja sit lähin ja muiden kaa ja olin taas iha järkyttyny ku joutu jo toisen kerran eromaan saman päivän aikana. Koneessa istuin Vernan ja Roosan vieres ja sit meiä vasemmal puolel oli Anna, Hepukka ja Vilma.


Helsingin lentokentällä otettii viimesii selfei ja sit lähettiin siit... lähin sielt lentokentält aika nopeesti pois... ois pitäny jäädä koska oisin halunnu viel sanoo moikat tuhannennen kerran mut en ollu varma kestänkö nii lähin vaa. Onneks oon viel nähny "EF Bitchejä". En tosin kaikkia mut ikävähelpottaa silti vähän aina ku näkee niitä tai chattaa whatsappissa tai puhuu skypessä. <3






                                                               
                                                            Old Steinen luota 













                                                                                Oikoreitti koululle
                                                    Pebbelssejä Tonyn jaloilla

                                                                                                 Pool party paikka



                                                                    The Lanes



                                                             Brighton










                                           Disco paikka ja Emman Pikkubussi